Harmaa maanantai

Rapujuhlat on vietetty ja hengissä selvittiin. Oli oikein mukavaa, vaikka väsy oli huonosti nukutun yön ja työpäivän jälkeen melkoinen, mutta kyllähän sitä kummasti piristyi. Ja pileet jatkuivat aamuyölle vielä Puoliskon ja Pikkuveljen kanssa. Eilen menikin aamupäivä nukkuessa ja illalla oli sitten kaffetarjoilut meillä. Onneksi olin tehnyt ja ostanut kaiken jo etukäteen valmiiksi. Suklaajuustokakku oli erinomaisen hyvää, vaan kyllä ihan hirveen makeeta. Ei tarvii isoa palaa ottaa, että makeannälkä kaikkoaa sen siliän tien. Nyt ei oikein jaksais iltavuoroon lähteä. Voisin pitää vapaapäivän. No, huomenna on vapaata.

Jänskättää vähän, kun oon huomenna menossa ekaa kertaa elämässäni pilatestunnille. Varmastihan mie siellä itteni nolaan, kun tuskinpa vaan taivun yhtään mihinkään. No, oppimaanhan sinne tietysti mennään. Nyt en ole perjantaiaamun jälkeen käynyt salilla olenkaan, kun perjantaina tuntui, että on mennyt vähän yli. Mie olin töissä tosi väsynyt ja voipunut, tuntui melkein sairaalta olo, vaikka en ollut sairas. Varmaan vähän liikaa vähässä ajassa on tullut tehtyä, pitäisi kai yrittää hieman hellittää tahtia. Mutta kun nyt on hirvee innostus päällä, niin vaikeaahan se on olla lähtemättä. Tämän viikon ohjelmaan ajattelin sisällyttää vain yhden salikäynnin keskiviikkoaamuna, kun huomenna on se pilates ja torstaina keppijumppa. Sitten ehkä sunnuntaina voisi vielä mennä venyttelyyn, jos siltä tuntuu. Nyt oliskin tärkeää opetella kuulostelemaan omaa kehoa, että miltä mikäkin tuntuu ja miten paljon liikuntaa on sopivasti. En halua saada mitään rasitusvammoja tai sairastua muuten.

Jess, Pikkusisko oli päässyt varasijalta yliopistoon opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa! Way to go! Oon kyllä tosi ylpee siitä ja kyllä se paikkansa ansaitsikin, teki sen verran töitä pääsykokeiden eteen. Nythän me ensi viikonloppuna nähdäänkin, kun Pikkusisko tulee avomiehensä (tuntuupa oudolta sanoa Pikkusiskon poikaystävästä noin) kanssa kotiin. Miekin menen varmaan vanhempieni luo viikonloppuna. Kun Puolisko lähtee lauantaiaamuna, en halua ensimmäistä iltaa yksin kotona märistä. Aateltiin äidin kanssa, että jos ostettais Gilmoren tyttöjen toisen tuotantokauden DVD-boksi ja sitä katottais sit viikonloppuna. Nii-in, enää 5 yötä Puoliskon lähtöön...

Ylihuomenna se alkaa!! Jännittää jo, että millaiset asukkaat siellä tänä vuonna hääräävät. Eilen tuli Subbarilta ohjelma, jossa näytettiin tämän vuoden hakuprosessia. Toisaalta tuollainen avoin hakusysteemi on vähän huono siksi, että mahdolliset asukkaat ovat voineet jo tavata toisensa hakupaikalla. Onneksi niitä hakupaikkakuntia oli useampi, mutta silti. Toivottavasti asukkaat eivät kaikki ole jotain -+20-vuotiaita, vaan joukossa olisi vanhempiakin. Eikä pelkkiä pellejä, vaikka hauskoja tyyppejä tietysti kaivataan. Mielenkiintoista on aina nähdä, että feikkaako kukaan. Alussa se saattaa onnistua, mutta jos meinaa talossa viipyä sen kolme kuukautta, niin eihän kukaan jaksa niin pitkään esittää jotain muuta kuin on 24/7. Mitähän uutta tuotanto on keksinyt tämän vuoden asukkaiden kiusaksi ja riemuksi. Vaikeaa on odottaa oikeestaan yhtään mitään. Mielenkiinnolla odotan myös talon tämänvuotista sisustusta. Jännää!!